Tukka hyvin, kaikki hyvin

Olen jonkin aikaa havitellut hiuksiin sellaista 1950-luvun pehmeää pilvimäistä lainekampausta. Erilaisia yrityksiä siihen suuntaan on ollut. Mikään niistä ei ole täysin onnistunut. Varmaankin siksi, että olen koettanut liian pienillä ja kovilla kiharoilla. Eilen onnistuin kuitenkin aika hyvin mielestäni ja vielä tänäänkin hiukset näyttävät hyviltä!

Haasteena tässä kampauksessa on se, että pitää tavallaan kääntää polkan linja toisin päin. Eli, kun minulla oikeasti on edestä hiukset pidempiä kuin takaa, tulee ne kiinnittää niin, että takaosa vaikuttaakin pidemmältä. Onnistumisen takasi tällä kertaa aavistuksen kosteaan tukkaan rullatut paplarit ja kunnon tupeeraus. Papiljottien poiston jälkeen sivuhiukset rullataan hyvin löyhästi (ulospäin kiertäen) ja kiinnitetään paikalleen. Kunnon lakkaus ja pito. Vähän ajan päästä hiukset olivat muovautuneet paikalleen ja pysyivät kuosissaan vaikka poistin pinnit. Kuvissa hiukset näyttävät kyllä todella paljon punaisemmilta kuin luonnossa. Jännä homma :)

Hyvää pääsiäistä!

 

behind the scenes:

Mitä mielessä?

•  mekot ja korkkarit
• valkoisen kevättakin muodistaminen
• Semmarit: Jos minä hukkuisin
• siivous (ehkä huomenna sitten...)
• Prinsessa-elokuva (haluaisin nähdä)
• lukeminen (olisiko seuraavaksi viimein vuorossa Sinuhe Egyptiläinen)

Kylässä

Viime viikolla pääsin vierailulle ihanasti sisustettuun ullakkokotiin. Elle Kangaslahden kotona on kaikkea, mitä vain toivoa saattaa - tilaa, valoa, avaruutta ja väriä. Sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa, kovaa ja pehmeää. Hauskoja persoonallisia yksityiskohtiakin löytyy. Portaiden materiaaleina on käytetty vanerilevyä ja kaiteissa vaijeria. Ruokailutilassa on asunnon entisen asukkaan taiteilija Veikko Rautiaisen maalaama fresko intialaisesta hääjuhlasta. Designers Guildin herkulliset tekstiilit ovat kuin kirsikka kakun päällä. 

Elle työskentelee äitinsä omistamassa sisustusliike Uniikissa.

Gorgeous, am I ?

Huomasin vasta nyt, että Hattaran Anu ja Ninja olivat antaneet minulle tunnustuksen. Kiitos kovasti, perustelut lämmittivät mieltäni todella :)

1. Milloin aloitit blogisi kirjoittamisen? 

Oli pakko oikein tarkistaa, että milloinkas se tapahtuikaan. Lokakuussa 2009. Blogi alkoi vähän portfolio-henkisesti. Alkuun ajattelin, että täällä voisin esitellä töitäni, mutta hyvin pian blogi alkoi elää omaa elämäänsä. Tai toisin sanoen minun elämääni.

2. Mistä kirjoitat, mitä kaikkea blogisi käsittelee? 

Blogini taitaa mennä kategoriaan lifestyle. Kirjoitan kyllä sisustuksesta ja jonkun verran löytyy näitä ns. päivän asu -postauksiakin, mutta en ole keskittynyt kumpaankaan erityisesti. Kirjoitan niistä asioista elämässäni, jotka saavat minut hyvälle tuulelle tai, jotka koskettavat. Ennen kaikkea haluan blogini olevan innostava ja elämänmakuinen.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin blogeihin?

Minä. Olen vahvuuksineni ja heikkouksineni ainoa laatuani.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogisi? 

Olin aikaisemmin pitänyt sisustus- painotteista päiväkirjaa eräällä foorumilla. Halusin luoda oman näköiseni sivuston, johon kerärä ideoita leikekirjan tapaan ja taltioida myös omien kätteni töitä. Leikekirjamaisuus on jäänyt yllättävän vähälle. Suurimmaksi osaksi kuvat ovat omia. Halusin myös verkostoitua muoiden bloggareiden kanssa ja jakaa ideoita ja elämää.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Haluaisin tällä hetkellä kirjoittaa enemmän sisustuksessa ja ammattimaisemmin. Sisustuspostaukseni ovat olleet lähinnä omaa kotia koskevia ja varsin pitkälti musta tuntuu -meiningille kirjoitettuja. Jos olisi enemmän aikaa tehdä pohjatyötä, haluaisin kirjoittaa sisustuksen uusista tuulista ja tehdä vaikkapa erilaisia tyylikollaaseja. 

Tunnustuksen voi jokainen halukas poimia tästä vapaasti. En tällä kertaa jaa sitä kenellekään erityisesti. Ihania blogeja on niin monia!

Hyvää maanantaita!

Voiko enää tämän harmaampaa olla? Kuvat on otettu  nykyistä paremmissa sääolosuhteissa. Uusi viikko on polkaistava käyntiin joka tapauksessa, joten toivottavasti värikkäät kuvat tuovat lisäpotkua arjen värittömyyteen. Olen vakaasti päättänyt, että tästä tulee hyvä viikko. Lupasin itselleni, että hetkeen en murehdi  omaa tulevaisuuttani tai asioita, joille en juuri nyt voi mitään. Yritän nauttia pienistä onnen ja ilon hetkistä, jotka usein täysin odottamatta tulevat vastaan tien mutkan takaa. Onneksi pääsen taas tällä viikolla mediatutkimuksen luennolle. Se on ollut monta kertaa viikkoni kohokohta. Lähden sieltä kotiin aina hyvällä mielellä. 

HYVÄÄ ALKANUTTA VIIKKOA KAIKILLE!

Päivän asu voisi tänään olla jotakin eilisen kotirouva-asun tapaista. Hameen tosin soisi olevan sentään silitetty, kun töihin kerran olen menossa. Harmaa villatakki ja maltillisemmat korot lienevät myös paikallaan.

Lauantai-iltapäivä

• sulkapalloa
• siivousta
• muutama valokuva
• pieni vierailija

seuraavaksi suklaamoussea ja kaksi jaksoa Boardwalk Empirea.

Always ready to make your day!

Tapahtui pari viikkoa sitten yliopiston vessassa...

Päätin ennen luennolle menoa käydä vessassa vähän vilkaisemassa peiliin. Päälläni oli 50-luvun vaaleanvihreä mekko. Tarkistelin peilistä, onko hiukset edelleen kiharalla ankaran tuulen jäljiltä, laskeutuuko hame kauniisti ja onko meikki vielä kunnossa. Olin juuri lisäämässä vähän huulipunaa, kun ovi aukesi ja sisään astui tyttö. Hän katsoi minua peilin kautta ja jäi paikalleen seisomaan oviaukkoon. Kasvoilta paistava hämmennys oli ilmeinen. Sitten tyttöä alkoi kovasti hymyilyttää. Hetken jo ehdin ajatella, että hän alkaa avoimesti naureskella tyylilleni ja taisin katsoa vähän tuikeasti takaisin. Edelleen pitkä hämmentynyt hiljaisuus.

...sitten viimein

Tyttö: Sä olet ihan kokonaan 50-lukua?!
Minä: Joo
Tyttö: Onks teillä jotkut teemabileet vai?
Minä: Ei. Normipäivä.
Tyttö: Ahaa...
Minä: Mä vaan tykkään pukeutua näin.

taas hiljaisuus...

Tyttö (edelleen hämmentyneen oloisena): Kaikki oli niin harmaata tänään. Mut ei oo enää!
Minä (leveästi hymyillen): Kiva olla iloksi.

Lopuksi toivoteltiin toisillemme vielä hyvää viikon jatkoa ja lähdettiin kumpikin omalle tahollemme. Joskus ihmisten hämmennys on vaan niin hellyyttävän hassua.