Semmarit suuntaavat avaruuteen

Artikkelini Seminaarinmäen Mieslaulajien 20-vuotisjuhlakiertueesta julkaistiin viime viikolla Kotivinkin numerossa 17/2009. Liitän jutun ja Semareista ottamani promokuvat tähän. Kuvanlaatu on tässä paljon todellista huonompi.

Ruohonjuurelta linnunradalle

Mitä yhteistä on kirkkaanvihreillä pitkillä kalsareilla, puhallettavalla sumopuvulla, kiltillä ja mustalla miesten puvulla? Kaiki kostyymit on joskus nähty Seminaarinmäen Mieslaulajien päällä.
Omia polkujaan talaava mieskuoro suuntaa kaksikymmenvuotisen taipaleensa kunniaksi taas esiintymislavoille. Nähdäänköhän Suuntaamme avaruuteen - kiertueella lautasantenneja vai valomiekkoja?
 
Varmaa on ainakin se, että Semmarit onnistuu kerta toisensa jälkeen taikomaan eteensä hymyilevän yleisön. 
Kuoron menestyksen salaisuus on yhdistelmä mukaansatempaavaa musiikkia, hersyvää huumoria, live-energiaa sekä rehelisiä ja aitoja sanoituksia. Kun kaikki vielä tarjotaan naapurinpoikamaisessa paketissa. ei ole ihme, että kuoro on laulanut tiensä erityisesti naisyleisön sydämiin. 
 
- Avain ryhmän luovuuteen on hyvässä ja tasa-arvoisessa joukkuehengessä. Kun kaikki tuntevat toisensa hyvin, uskalletaan tuoda esiin hullultakin tuntuvia ideoita, kuorossa alusta asti laulanut Markus Paananen kertoo.
 

Juhlakiertueellaan mieslaulajien joukko tarjoaa yleisölle tuttuun tapaansa jotakin hykerryttävän hauskaa, yllättävää, kaunista ja koskettavaa. Samoja tuntemuksia liittyy kuoron kaksikymmenvuotiseen taipaleeseen, jota Tuomo Rannankari vertaa osuvasti avioliittoon.
- Kun on ollut kuoron kanssa naimisissa kauemmin kuin oman vaimonsa kanssa, on kahdenkymmen vuoden aikana ehditty käymään läpi monet kriisit ja onnen hetket, Rannankari nauraa.

Semmareiden Suuntaamme avaruuteen -kierue jatkuu 28.11. saakka.

 

Semmarien sivut ja Suuntaamme avaruuteen - kiertueblogi 

Minä, glögilasillinen ja Riviera Maison

Yllä olevan kuvan pöytä on täydellinen.

Juuri tuollaista olen etsinyt olohuoneen ruokapöydäksi. Ja etsintäni jatkuu valitettavasti edelleen. Tuo pöytä nimittäin söisi leijonanosan tämän hetkisestä sisustusbudjetistamme. Olemme myös pohtineet, että teettäisimme/tekisimme samantyylisen pöydän vanhoista lankuista. Jalasta tulisi varmaan aika paljon rouheampi ja yksinkertaisempi versio. Sellainen, jonka mies voisi ehkä itsekin tehdä metallipajalla.

Siinä on kyllä jokin taika, miksi ihmiset useimmiten ihastuvat kalliisiin esineihin ja asioihin. Kun todenteolla hullaannun johonkin tiettyyn kalusteeseen tai esineeseen, mikään muu, ihan hyväkin vaihtoehto, ei näytä enää miltään. Nämä Riviera Maisonin sivut ovat pullollaan sellaisia asioita.